Voi miten minä saisin nuo vähän isommat kaverit lopettamaan noiden pienempien kurmottamisen. Onhan niillä ihan oma tila, mihin päästä piiloon kanalan sisällä, ja ulkonakin on pikku aitaus, mutta aika ajoin, joku esim. Beatrice, joka on oikea ilkimys, kiilautuu sinne aitaukseen ja vetäisee pienempiään turpiin. Tänään moneen otteeseen oli jopa jo hieman puututtava peliin että nuo pienimmät pääsivät syömään ulkoruokinnassa. On se kummallista tuo elukoiden maailma, on sielläkin näemmä melko raa’at säännöt.

Aamulla ei millään haluta ulos Georgea lukuun ottamatta, eikä illalla sisälle. Tosin Juliana on sparraamassa sisälle koko ajan, mutta jos sen päästää, kukkokin menee perässä. Ajattelin että laitan huomenna, jos nyt ei ole ihan kauhea sadepäivä, porukan pihalle ja kun ilta koittaa vien pienimmät sisälle, Georg ja Juliana menee omia aikojaan ja katsotaan jääkö tuo nuoriso riehumaan kuinka pitkäksi aikaa pihalle. Olkoon sitten yön ulkona jos haluavat, eihän siellä aitauksessa turvatonta ole ja teen lisää katoksia huomenna. On tämä lasten kaitseminen välillä raskasta, kun oikein joutuu keksimään uusia temppuja harva se päivä.DSC_1855.jpgDSC_1859.jpgDSC_1867.jpg