Elviira hautoo taas jo melko lopuillaan kuutta munaa, joten tiedossa on taas lisäystä jossakin vaiheessa. Kyllä tämä taas muuttuu iloksi, luulisin. Iloisempien uutiosten toivossa ja järven jään lähtemistä odotellessa.

Nyt on melko vilske menossa, sillä kaikki saavat taas liikkua vapaasti, missä huvittaa koko kanalassa. Ei ole sairastupaa eikä ”vauvalaa” vaan kaikkiin koppeihin on pääsy. Kovasti vain alkaa hormonit kukoilla hyrrätä ja kyllä siinä Felix on taas jäänyt alakynteen. Tarkoittaa lähinnä sitä, että tarkkailee pääasiassa orrelta tapahtumia. Olen laittanut sille sinne orren viereen astian, että saa kuitenkin syödäkseen, mikäli muut ei anna sille sitä mahdollisuutta. Vesikippo sinne on vielä laitettava ja sen jälkeen onkin vähän niin kuin kahden kerroksen väkeä meidän kanalassa.

Muninta on taas lähtenyt käyntiin ja varoaika on ummessa loiskarkotuksesta, joten munia voidaan taas käyttää. Tähän asti ne muutamat mitkä ovat munineet, ovat palautuneet keitettynä pikku kavereiden ruoaksi. Kyllä siinä melkoinen papatus käy, kun munia saavat syödäkseen. Valkuaiset ovat kovin suosittua Kaisan ja Santran mielestä ja vikkelyyttään ehtivät ennen aikuisia sitä aina nappaamaankin, kun munat ensin kuorin ja laitan jakoon. Muninnan lisääntyessä, ja koska niitä taas voi syödä, menevät munat nyt parempiin suihin, eli ne syödään itse. Pääsiäinen on tulossa ja talo täyteen porukkaa. Porukkaa, jotka odottavat saavansa oman kanalan munia, joten en aloita vielä kalkkijalkojen hoitoa. Vasta pääsiäisen jälkeen alkaa hoitourakka, sillä lääkkeet on nyt saatu, eikä vaiva ole hengenvaarallinen. Osalla sitä on ollut jo jonkin aikaa, mutta huomasin sen ongelman laajuuden nyt vasta, joten lellikit on hoidettava.

Paikallisessa Haapavesi lehdessä oli tänään harrastus kolumnissa juttua Mirronkanalasta pääsiäisen ollessa ovella. Kävivät haastattelemassa ja ottivat muutamia kuvia. Ihan mukava juttu käykää lukemassa. En tiedä näkyykö linkin kautta, mutta yrittäkää 😊

https://www.kp24.fi/lehti/haapavesi       

On niin kurjaa, kun vielä on kylmä kausi, enkä saa kanojani mihinkään muualle tällä hetkellä. Olisi saatava hetkeksi pois kanalasta, kun sen siivoan läpikotaisin, desinfioin ja vaihdan kuivikkeet. Oli miten oli, huomenna alkaa kuitenkin kevyempi siivous, kaikkien tarkistus ja hoidot. Heti, kun ilmat sallivat, tulee koko kanalan täyssiivous ja mahdollisesti munintapesien uusiminen. Orret, lähtevät joka tapauksessa vaihtoon ja lantalaarit kalkitukseen ja syvädesinfiointiin. En oikein muutakaan keksi. Toivottavasti se auttaa asiaa ja saan pitää omat pikku kanaseni ja uljaat kukot. Nyt on jo muutaman päivän ollut loishäätölääkkeet yhdessä juoma-astiassa, sen verran korkealla, etteivät ihan pienimmät yletä. Viimeksi se oli avoastiassa ja luulen (vaikka ei varmaan pidä paikkaansa), että silloinen Jooseppi-kukko, veti siitä suurimman osan naamaansa ja jonkun ajan päästä kuolla kupsahti aivan oudosti.

Kyllä on paha mieli ja kurja olla, tuntuu, että on syypää kaikkeen, vaikka kuinka on yrittänyt pitää lintuja kuin kukkaa kämmenellä. Toivotaan parasta, että saan kalkkijalat kuntoon.       

Nyt Olga sai taas uuden tilaisuuden ja kohta alla taas neljä munaa. Vaan joku outo homma siinä on, ettei puolustaudu sillä nyt siellä oli Ekateriina ajamassa sitä pois ja valtaamassa pesän. Sain hieman huijattua tätä tyyppiä ja laitoin muutaman kaupan luomumunan sen alle. Muutaman viikon siinä olikin, mutta tuli niin aggressiiviseksi, että pörheänä hyökkäili kimppuuni aina kun boksin luukun avasin. Ei siinä mitään, sille tuli Charlotte kaveriksi ja niin ne joutuivat molemmat yhteen pienempään koppiin arestiin muutamaksi päiväksi. Kummasti ne tunteet siellä rauhoittuu, ja hautomishalut katoavat. Nyt sai Olga vihdoin olla rauhassa hautomassa. Eilen kuoriutui Katariina ja tänä aamuna Taru. Pari munaa on vielä haudonnassa. Olga on nyt lattia tasolla, sillä Esterin porukan Kaisa ja Santra ovat jo niin isoja, että pärjäävät isolla puolella.

Niin... älkää nyt ihmetelkö ja tuomitko, kun on niin siivottoman näköistä. Pääsiäis-tehosiivous juuri tulossa ja uudet puhtaat heinät kuivikkeeksi. Nyt on vain niin tuhottomasti lunta, että heinäpaalin saaminen metsäladosta on hieman työn täyteinen. Kohta hoituu ja taas on putipuhdasta ja mukava olla :)

Julius Cesario, ruskea Alexandra ja valkoinen Esteri

Kaisa ja Ekaterina täti

Kaisa

Katariina

Olga

Taru

Joonatan

Jorkki

Esteri ja Elviira

Santra

Olga lattiaboksissa poikasten ja muutaman munan päällä

Olga ja Katariina takana (kuoriutunut eilen illalla), Taru edessä (kuoriutunut yöllä)

Nyt on Olga, joka on liki kokonaan valkoinen päättänyt, että on aika. Muutaman kerran olen sen poistanut illalla pesästä orrelle, mutta kovan nokkimistaistelun lisättyä ajattelin, ettei kai tuolle mitään mahda, vaikka ei ole kovin hyvä aika vielä. Eilen tosin vanhempi, Esteri, oli vallannut paikan ja Olga makoili siinä vieressä hieman kauempana happaman näköisenä. Nostin nyt vuorostani Esterin pois, merkkasin pari munaa ja niin tuo Olga kiireen vilkkaa köpötti asemiin takaisin. En anna hautoa kuin pientä määrää, sillä kohta muut innostuvat samasta asiasta ja tipuja on taas aivan tuhottomasti. Ei kai siinä mitään, jos joku vain niitä ostaisi, mutta kun eivät näy mihinkään kelpaavan, enkä pidä siitä, että ne on sitten klopsautettava. Tämäkin vain tilan puutteen takia. Kukoista jo keroinkin, ei niitä vain voi pitää. Ensinnäkin kanat ovat liian kovilla, eikä ole mukavaa, kun koko kanala muuttuu tavattoman rauhattomaksi.

Saapa nähdä kuka ottaa mallia ja kohta on varmaan joka nurkalla joku kököttämässä haudonta hommissa.

Esteri viime keväänä hautomassa.

Olgasta ei nyt ole kuvaa, mutta koitan taas kameroida jossakin vaiheessa :)

Kanalassa kaikki suhteellisen hyvin. Tällä hetkellä on kaksitoista kanaa ja neljä kukkoa. Yksi kukko ja kana ovat Mille Fleur rotuisia, loput kukoista kaikki puhtaita Kääpiö Cochin rotua mutta kanoista 4-5 kappaletta on hieman sekarotuisia. Ne tunnistaa kyllä helposti, koon puolesta ja varsinkin pyrstöstä, joka on erilainen. Mietin yhtenä päivänä olisiko minun luovuttava Millestä ja pidettävä vain puhtaat rodut erillään. Ei ole oikein tiloja kahta eri rotua pitää, kun en halua niiden olevan pienissä kopeissa vaan vapaasti ympäri kanalaa. Kesällä, kun ovat vielä samassa tarhassa niin sekin olisi jaettava jotenkin. Kulku vain on ongelmallista, kas on vain yksi luukku mistä kulkea. Kai se olisi jotenkin järjestettävissä, mutta minusta vapaus on kanoille tärkeämpi. Saavat hyppiä sisälle ja ulos kuten parhaaksi näkevät.

Saapa nähdä, miten kukot nyt keväällä riitaantuvat. Tällä hetkellä on yllättävän sopuisaa. Ketään ei piestä henkihieveriin, sillä orrella on se perinteinen ”no mans land” missä yleensä heikompi saa olla vetämässä henkeä. Felix onkin aikaisemmin melko paljon siellä istuskellut, mutta nyt saa jostakin syystä olla melko usein muiden mukana lattialla. Julius, joka on tämän hetken kunkku antaa välillä vauhtia vähän jokaiselle, mutta pääasialliset kiistapukarit ovat Jorkki ja Joonatan. Näyttää olevan molemmilla lempikanat, eikä hyväksy toisen hiippailla apajille, vaan silloin syntyy kilpajuoksu.

Vielä on talvi oikeastaan syvimmillään, joten haikailla vain saa koska pääsevät ulos. Nopeasti se aika kuitenkin menee ja kohta ollaan taas odotetussa keväässä. Varmaan tulee taas uusia asukkeja sen mukaan mitä kukin nyt meinaa hautoa. Nyt niitä hautojia riittää, joten saapa nähdä miten käy. En anna nyt hautoa muutamaa munaa enempää, muuten koko kanala täyttyy tipuista. Pieninä ne mahtuvat hyvin, mutta vaikka ovat kääpiöitä tilanpuute tulee äkkiä vastaan.

Hyvää Uutta Vuotta kaikille lukijoille.  

ja kovaa sitten nokkasi. Kasper se samalla

kuitenkin tavallaan ilmoitti, ”olen ensimmäinen”,

kun se päivä sitten koittaapi.

Niin kovasti hellin ja ruokin. On kukkosen kohtalo

kurja ja kova, paljon iloa minulle vaikkakin tuopi.

Ei ukkoja montaa samaan koppiin sovi, on riitaa,

melske ja taistelu kopissa kovin.

Kukkojen kisaa on mukavaa katsoa, silloin,

kun ikä on nuorta ja matsoa. Kanoilla kuitenkin

hermot on tiukoilla, kas kukot ne tahtovat

kovasti peuhailla.

Ei rauhaa ole tytöillä hetken vertaa, niin

kovat on pojilla halut astua. On hurja

yksi kukko varsin, kun kanoilta höyhenet

niskasta nyppii. On kalju tuo parka ja kalkkunaksi

kai pyrkii, vaan kasvaa ne taas, kun rakastaja

maas.

Nyt helpotti hetkeksi kanojen stressi, ei kukkoja

liikaa, ne matkalle lähti. Se matka on pitkä, ei

paluuta näy, vaan kurja on päivä, kun näin sitten

käy.

Joka syksy tämä sama juttu, vaan minkä voit, kukot ovat niin hurjia, että verissä päin ottavat yhteen. Koko parvi on sekaisin ja harmonia kanalasta on kadonnut tyystin. Nyt vähensin minimin, ja jätin kaksi hurjan kaunista yksilöä. On aina oltava joku pääkukon aspirantti, niin kauan, kun vain sietävät toisiaan. Saa nähdä joudunko vielä näitä vähentää, sillä tilat ovat pienet, ei voi jakaa pieniin porukoihin, eri karsinoihin. Vielä on kaksi eri rotua keskenään. Se on melko huono, sillä väkisin kuoriutuu sekarotuisia, mutta minulle sama, sillä yhtä rakkaita ovat kaikki. Sydäntä särkee, kun joudun yhdestäkin luopumaan, se kuitenkin on ihmisen oltava tässä viisas ja katsoa kokonaisuuden hyvinvointia.

Koko kesä on mennyt kanalan kannalta melko mukavasti. Ainoa mikä on kurjaa, on se, ettei Felix sen enempää kuin Michellekään käy ulkona ollenkaan. On myös Tiffany joka kököttää pääasiassa sisällä. Molemmat tulivat samaan aikaan, jos muistatte Felix, Michelle, Isabella, Tiffany ja Aurora. Isabellahan kuolla kupsahti viime kesän alussa, mutta muut ovat pärjänneet hyvin. Aurora on saanut kolme poikasta: Esteri, joka on ihan kunnossa ja itsekin poikinut, sekä sitten kaksi tämän kesäistä: Christine ja Doris, mutta ne eivät menestyneet vaan kuolivat alta parin viikon vanhoina.

Tämän kevään ensi poikanen Elena on jo muuttunut kukoksi ja on nyt Jorkki. Kauniin värinen kotkan poikanen, haramaine pääsulkineen ja liki okra värisenä muuten. Kovin on ujo kaveri ja viettää vieläkin yöt emänsä Alician vieressä. Alicia syystä tai toisesta kököttelee pääasiassa isossa pesässä, kuten muuten myös Esteri ja Elviira. Syytä en tähän tiedä, ei niillä ole muniakaan allaan, mutta eivät juurikaan poistu paikaltaan.

Saapa nähdä kuinka monta kukkoa taas tulee, nyt voin jo sanoa varmuudella taas pari lisää, mutta antaapa niiden ensin kiekaista ennen kuin muutetaan ukoiksi eli kukoiksi.

Jaahas, onkin siirryttävä toiselle koneelle kuvien kanssa. On liian isoja eikä tällä ole converteria. Laitan kanan kuvat toiselta koneelta..................

No niin onnsituisiko nyt :)

Eilen kuoriutui Elviiralle viisi poikasta samana päivänä. Sonja, Jekaterina, Charlotte, Channel ja Dafne, näkivät ensimmäisen päivänsä. Nyt ne on taas siirretty lattialle pikku boksiin isosta pesästä, joka on ylhäällä seinällä. Pelkään ensinnäkin, että putoavat. Eivät osaa takaisin ylös pesään ja toiseksi niillä ei ole vettä eikä ruokaa siellä ylhäällä. Aikaisemmin laitoin niille vadit, mutta se putoaminen on melko varma kuolon hyppy, jos en huomaa ajoissa ja saan ne emon luokse takaisin. Aadahan kylmettyi viime vuonna, kun en huomannut pienten pompanneen pihalle tarpeeksi ajoissa. Muuthan silloin selvisivät, mutta pienin menehtyi. Hyvä on olla pikku kopissa turvassa kasvamassa vähän isommaksi, ennen maailman kovia koitoksia. Laitan kuvia myöhemmin, eilen oli niin myöhä ja osa olivat vielä märkiä vasta kuoriuduttuaan.

Vielä on sitten Aurora, jolla on kolme munaa haudottavana ja varmaan kuoriutuu ihan lähipäivinä.

Uusia tipusia on kuoriutunut: Alicialle kuoriutui 11.5 Elena ja sitten Esterille ensin 30.5 Natasha, lisäksi 31.5 Olga ja Dinushka. Juuri kun pääsin taas hehkuttamaan, että kanalassa on 14 kanaa ja kaksi kukko niin kaksi sitten lähti. Nyt on siis Kaksi kukkoa Mille Fleur Felix kukko ja Kääpiö Cochin Julius Cesario kukko, joka on kanalan pääjehu.

Kaksi kanaa hautoo: Josefiina ja Elviira, joten lisää tulee taas kohta. Josefiina on ollut sen verran pitkään jo haudonta hommissa, ettei mene kauaa ennen kuin kuoriutuvat. Alician poikanen menee jo kovaa vauhtia muiden mukana, joten siitä ei ole huolta, mutta pari viikkoa siihen aina menee ennen kuin olen päästänyt isolle puolelle. Paikkoja on vähän, joten toivottavasti kaikki ei kuoriudu yhtä aikaa, olen ihan liemessä missä niitä lämpölampun alla pidän. Katsotaan, kyllä kaikki aina jotenkin on järjestynyt.

Nämä yllä olevat uudet ”kanat” saattavat siis muuttua vielä kukoiksi, mutta toivotaan että suurin osa olisi kuitenkin kanoja. Kukoilla kukon vähän vähemmän markkina arvoa, eikä niitä voi näköjään pitää pitkään kanojen kanssa sekaisin. Pistävät koko kanalan mullin mallin ja siitä syntyy kauhistuttava stressi koko porukalle.

Hienosti Esterikin huolehtii poikasista, ensikertalainen kun on. Alicia on vanha tekijä, joten se osaa hoitaa kanat. Sääli, että nyt vain yksi kuoriutui, oli siirretty pikku pesään rauhaan, mutta oliko sitten, että jätti munat oman onnensa nojaan, kun poikanen lähti sieltä seikkailemaan. Olivat olleet melko kylmiä yön jälkeen, kertoi meidän emäntä, joten olisiko sen vuoksi menneet pilalle. Oli miten oli, elämä on kanamaailmassa tällaista.

Esteri topakkana kananpojat allaan lämpimässä.

Natasha kuoriutumisen jälkeisenä päivänä. Kovin on jo reippaan oloinen.

Tässä nämä oikealta vasemmalle: Natasha, Olga ja Dinushka.