Tänään on ollut sellainen tikkailla seisomispäivä. Kyllä täytyy sanoa, että ylipainoisen vanhan ukon pitäisi pääasiassa pysytellä maassa eikä roikkua tikkailla tai katolla. Kyllä polvet huutaa hoosiannaa ja muutenkin on fiilis kuin joku olisi vedellyt pesismailalla pitkin kroppaa. Sadekin se yritti lannistaa mutta en antanut periksi.

Nyt alkaisi jo mökkerö hieman hahmottua. Puolet katosta on valmiina ja seiniäkin laitoin vähän tuulen suojaksi, ettei tarvitse koko aika raijata työkaluja suojaan. Jos jaksaisi olla yhtä ahkera huomenna, saisi katon valmiiksi mutta yksi Onduline kattolevy pitää hakea, laskivat rautakaupassa alakanttiin.

Kyllä saisi jo olla valmis, on siinä sellainen urakka. Laskin ettei siihen nyt ihan kauheasti ole yhden miehen projektina mennyt aikaa tähän asti; ottaen nyt huomioon: tekijän iän, kunnon ja vähän kyllä olosuhteiden kurjuudenkin. Ei kai siinä ole tavallaan mennyt puoltatoista viikkoa alkuasennosta tähän päivään, joten kehutaan nyt vähän jumalation Rolle, hienosti tehty!