Verkkoaitauksen kanssa touhuilua. Maalasin aitauksen ja tein siihen oven. Yllättävän paljon tuohon raakalautaan uppoaa maalia, minulla oli liraus vanhassa pänikässä ja ostin kolme litraa lisää väriä mutta jäi silti tietenkin juuri ovea vaille kesken. Ei kai se auta kuin ostaa vain lisää, kyllä se johonkin uppoaa. Kesken maalauksen puhelin soi ja istuin alas juttelemaan. Lääkäri sieltä soitteli ja kertoi ettei minua mikään vaivaa, hyvä niin. Luulen että Georg kuuli ääneni, sillä samalla alkoi sen moinen kukkokiekuu kanalasta. Kiekuminen jatkui ainakin kymmenen kertaa ja oikein alkoi naurattaa, että onhan sillä ääni kunnossa.

Piti käydä tuolla valtuustoryhmän kokouksessa alkuillasta että se sitten siitä illan jatkohommista. Pakko oli ennen lähtöä avata kanalan ovea, sillä luulen että siellä oli kuuma. Georg jatkoi myöhemmin sitä kiekumista ihan Simona. Kokouksen jälkeen taas näkövammaisille lehden lukua ja editointia jota nyt juuri parhaillaan tässä sivussa teen. Kone latailee tiedostoja, joten minäpä kirjoittelen sillä aikaa.

Liityin tuohon munanetin FB ryhmään ja kyselin, miksei minun kukko ja kana meinaa oppia juomaan nippapullosta. Hyviä vihjeitä sain, joten kokeillaan niitä joka päivä kunnes oppivat.

On ne niin mukavia nuo linnut, minä ihan herkistyin kun kävin niitä kurkkimassa illalla. Siellä ne vielä jökötti hereillä kaikki paitsi Juliana, joka oli hipsinyt pesään nukkumaan (tai mitä siellä nyt sitten värkkäsi). Georg oli niin topakasti vastassa, mutta kun siirsin nyt vettä lattia-astiaan (en tiedä juoko vieläkään automaatista) siirtyi hieman kauemmas. Heti kun laitoin oven kiinni tuli kuitenkin siihen ihan viereen kurkkimaan. Kiltti kukko tuo on, niin kuin Sari sanoi kun sen toi, ei ole ketään vielä nokkinut eikä edes uhonnut. Taisin löytää oikean eläinlajin, minä olen aivan myyty!