Pakkaset ovat toistaiseksi onneksi onnellisesti takana päin. Kyllä se olikin kovaa hommaa tai oikeastaan melko stressaavaa katsoa illalla mittaria: ”nyt on -33,5C aamulla voi olla mitä vain, jos kiristyy, vaikka -40C.” Onneksi niin ei käynyt ja tuossa muutaman asteen heitolla vielä kylmemmäksi meni. Ainoastaan yhtenä aamuna oli kanalassa vesi hyhmässä, mutta senkin sain herätyksen aikaan korjattua kuntoon. Oikeastaan kaikki tämä johtui lumen puutteesta, koska ei saanut eristettyä kanalan alustaa lumella. Heti lumen tultua ja sen hyvän eristävyyden takia, ei lämpö laskenut kertaakaan alle 5C, vaikka oli kuinka kylmä ulkona. Kröhöm, melko hyvän pikku talon sain aikaan kaikesta huolimatta.

Kananmunia on nyt saatu vaihtelevalla menestyksellä. Viikkosaalis vaihtelee viiden ja kuuden munan välillä, ja se on hieman liian vähän mielestäni. Alexandra ja Josefiina munivat, muut eivät. Eihän siinä sitten montaa vaihtoehtoa meillä kuitenkaan ole, mutta odotanhan minä rupeaako tuo Alicia reppana koskaan munimaan. Se on kyllä nykyään melko äkäinen tantta eikä yhtään anna periksi, no ei ainakaan minulle mutta ehkä lintuparvessa on toinen meininki. Minulle se uhittelee rinta rottingilla ja käy jopa välillä nokkimassa; syytä en kyllä tiedä mutta mistäpä kukaan noiden ajatuksia osaa lukea.

Pieni ongelman poikanen meillä kyllä on: tuo Alexandran päähän klopsiminen. En muuta kyllä ole nähnyt, kun tuon Joosepin mustasukkaisuus draaman, kun käy aina muksimassa kanaa, kun pääkukko antaa sille kyytiä. Luulisi sen ennemminkin käyvän kukon kimppuun, mutta tässäkin tulee taas se linnun ja ihmisen erilainen ajattelutapa esille. Toivottavasti tuo neuvo jonka kasvattajalta sain, että värjää nuijitun kohdan sinisellä haavaspraylla tekee tehtävänsä: ”ei ole niin kiinnostava poljettava” kuten hän asian ilmaisi. Harmihan se on, että paras munia saa turpiinsa ihan syyttää suotta. Alexandra muni juuri kahtena päivänä peräkkäin, joka on jonkinlainen ennätys sekin meidän kanalassa.

Olen hankkimassa lisää kanoja mutta nyt ei ole hyvä aika ainakaan meidän kasvattajan kannalta, sillä tuo riivattu mycoplasma virus on tutkittava ja sitä siellä odotellaan, vaikka ei ole mitään oireita. No säädökset ovat kuulemma sellaiset, että kasvattajien ja edelleen jakavien kanaloiden on määrä tällaiset testaukset kuitenkin tehdä. Minäpä sitten odottelen kiltisti.

Ensimmäisessä kuvassa matruuna  Juliana, joka kyllä tässä näyttää ihan pirtsakalta enkä ymmärrä miksi ei muni.

Toisessa on meikattu Alexandra

Kolmas kuva, hieman oman parven suojeluasentoa kaksin kukoin

Neljännessä kuvassa Josefiina ihmettelee mitä tapahtuu

Viidennessä kuvassa etuoikealla Alicia yrittää myös päästä kuvaan mukaan

DSC_3136.jpgDSC_3138.jpgDSC_3142.jpgDSC_3144.jpgDSC_3148.jpg