Keväisin, kun aurinko alkaa pidentää päivää ja alkaa olla valoisampaa kanaseni alkavat haudonta hommat. Eivät suinkaan kaikkia kiinnosta sellainen, mutta sitten on taas ne yli innokkaat, joiden on pakonomainen tarve hautoa useamman kerran vuodessa. Pahin kaikista on Alicia, joka oli alun alkaen sellainen rääpäle, että en uskonut siitä tulevan oikein mitään. Toisin kävi, on koko kanalan tehokkain tässä hommassa. Minun on tosin rajattava sen intoa, sillä rouva kerää kaikki munat mitkä saa näkyviin allensa ja niitä oli kerran parhaimmillaan 13, ennen kuin huomasin merkata ja poistaa uudet.

Nyt on Olga, joka on liki kokonaan valkoinen päättänyt, että on aika. Muutaman kerran olen sen poistanut illalla pesästä orrelle, mutta kovan nokkimistaistelun lisättyä ajattelin, ettei kai tuolle mitään mahda, vaikka ei ole kovin hyvä aika vielä. Eilen tosin vanhempi, Esteri, oli vallannut paikan ja Olga makoili siinä vieressä hieman kauempana happaman näköisenä. Nostin nyt vuorostani Esterin pois, merkkasin pari munaa ja niin tuo Olga kiireen vilkkaa köpötti asemiin takaisin. En anna hautoa kuin pientä määrää, sillä kohta muut innostuvat samasta asiasta ja tipuja on taas aivan tuhottomasti. Ei kai siinä mitään, jos joku vain niitä ostaisi, mutta kun eivät näy mihinkään kelpaavan, enkä pidä siitä, että ne on sitten klopsautettava. Tämäkin vain tilan puutteen takia. Kukoista jo keroinkin, ei niitä vain voi pitää. Ensinnäkin kanat ovat liian kovilla, eikä ole mukavaa, kun koko kanala muuttuu tavattoman rauhattomaksi.

Saapa nähdä kuka ottaa mallia ja kohta on varmaan joka nurkalla joku kököttämässä haudonta hommissa.

 

WP_20170530_17_39_31_Rich.jpg

Esteri viime keväänä hautomassa.

Olgasta ei nyt ole kuvaa, mutta koitan taas kameroida jossakin vaiheessa :)