Juuri kun olen päässyt kehumasta uljasta komeata ja kilttiä Georg kukkoa, niin eikö tuo ole keksinyt vallan hölmöjä. Lapsia kun tulee aidan vierelle, on alkanut niitä tuijottelemaan ja seuraamaan vierellä (aidan toisella puolella) koko ajan jos vain liikahtavatkin. Tänään kun naapuri kävi katsomassa kanoja pikkupojan kanssa, oli sitten jo eri meininki. Heillä oli mukanaan tuliaisiksi kauraryynejä ja pitihän niitä käydä antamassa ihan aitauksen sisäpuolelta. Kukko oli selkeästi melko varautunut ja hyvä että seurattiin melko tarkkaan, sillä se oli jo hyökkäysasemissa liikkeellä poikaa kohti. Ei kuitenkaan nokkaissut, mutta selkeästi näytti ettei ole mitään luottamista etteikö kenellekään muka tee mitään. Tämä on ihan uusi ilmiö joka vasta viime viikolla tuli esille. Ehkä menee ohi, mutta parempi se on tarkkailla, eikä tuonne kanalaan muutenkaan lapsilla ole mitään yksin asiaa.

Aamulla Georg oli taas niin jumalattoman pahalla päällä, ihan kuin eilenkin. Jotenkin eilisen ymmärrän, sitä otti pattiin kun Juliana ei ollut kovin halukkaalla päällä, vaan änkesi portaiden alle, kun isäntä oli siinä jo hyvinkin fiiliksissä. Kana köpötteli sisälle ja siitäkö taas alkoi rähinä; jos olisi ollut tavaroita mitä paiskia ympäriinsä niin varmaan olisi kamat lennellyt. Kaikki komennettiin sisälle ja vauhdilla. Tänä aamuna en tiedä mistä veti taas herneen nenään. Pikku kukko Elmeri ei mahtunut mihinkään kohtaa aitausta, vaan sitä piti jahtaa ihan huudon kanssa. Pikku veijari ennemminkin lensi kuin juoksi taas sisälle pesintäkopin katolle ja Georg takaisin reuhaamaan muille. Lopuksi taas saattelemaan minua ulos kun avasin portin. En oikein tiedä mikä siinä on tarkoitus, mutta voihan se olla että suuressa egossaan ajaa minutkin pois.

Alla olevissa kuvissa kuitenkin ihan sovussa ovat ruokakupilla ja välillä matruuna piipahtaa katsomassa luukulta onko kaikki hyvin. Saattaa tuo tulla vilkaisemaan lähemmältä mitä sapuskaa on tarjolla ja onhan se nyt jo alkanut viihtyä ulkonakin. Pienimmät, joista Alexandra on selkeästi suurin ja jopa näyttävin, eivät tule edelleenkään omia aikojaan ulos. Eilen kävi kyllä jo luukulla mutta ei sen pidemmällä. Mielellään kaunokainen kylpee turvekylpyjä kun isommat eivät ole hätistelemässä pois ja tietenkin toiset perässä. Lopuksi vielä kuva tuosta hapannaamasta, joka nyt saisi alkaa asennoitumaan vähän rennommin. En tiedä onko sillä sitten stressaavaa kun huomaa että nuo pienet otukset taitavatkin olla kanoja ja niitä on alettava vahtia enemmän ja enemmän.