Olin muutaman päivän auttamassa – mikä kyllä jäi vähän torsoksi – poikaani ruohonleikkurin korjauksen kanssa. Homma kun kuitenkin sitten epäonnistui osien puutteeseen, joten jatketaan toisella kertaa. Muuten oli ihan mukavaa käydä vanhoilla kotikonnuilla tapaamassa kavereita, joita ei ole aikoihin nähnyt. Helsingin keskusta on niin muuttunut erilaiseksi näinä kolmentoista vuoden aikana kun olen ollut sieltä poissa. (olen toki aika ajoin käynyt) Onko muuttunut paremmaksi vai huonommaksi, tiedä häntä, mutta huomaan kyllä, niin ja sain kuullakin, etten osaa oikein käyttäytyä stadilaisen malliin. En esimerkiksi tiennyt ettei terassilla kukaan tule sinua palvelemaan, vaan pitää itse hakea juotavat joltakin tiskiltä. Tarjoilijoita kyllä parveili vaikka kuinka monta edes takaisin, joten jos olisi minun kapakka, katsoisin ehkä, onko palvelu suhteutettuna henkilökuntaan oikein. Ei auennut tuolla reissulla mikä niiden tehtävä oikein lopulta oli, sillä olen aina luullut että tarjoilijan hommiin jotenkin kuuluisi tarjoilu; plokkarit voi sitten olla ketä hyvänsä.

Viis veisatkaa tuosta äskeisestä kirjoituksesta. Emäntä soitti että täällä kukko on kovin aggressiivinen hänelle ja meinaa käydä kimppuun. Oli käynyt aamulla avaamassa tarhan puolelta luukun, eikä mennyt kanalaan sisälle ensin herättelemään. Poikkeaahan tuo omasta mallistani, joten ehkäpä Georg halusi suojella porukkaa yllätyshyökkäykseltä. Sama peli oli kuitenkin jatkunut päivällä, mutta uhitteluksi tuo vain oli jäänyt. Kun tulin kotiin kaveri on taas aivan lauhkea eikä ole tietoakaan mistään hyökkäilystä kumpaakaan kohti. Mikä taas lie uusi ilmiö, täytyypä tarkkailla onko se toistuvaa. Huomasin kyllä sellaisen että kukko hermostuu heti kun juoksee aidan toisella puolen tai kävelee edes taas. En tiedä, ottaako se sen jollakin tavalla uhkailuna. Näyttää jopa siltä että pikku Elmeri kun on paikallaan ja liikkuu muiden mukana, kaikki on hyvin, mutta kun se nostaa kaulan ojoon ja lähtee vähän juoksemaan Georg hermostuu ja silloin alkoi takaa-ajo. Melko valppaana tuo eilen illalla oli ja pienestäkin risauksesta huuteli jo varoitushuutoja kurkku suorana. Vaikuttiko tuo minun poissaolo noin paljon?

Kovasti ovat kanat alkaneet kiinnostaa lähiympäristöä ja omien lastenlasten lisäksi on katselijoita riittänyt. Täytyy vain olla varovainen, kun ei oikein luontokappaleisiin passaa niin luottaa ettei ketään nokkaise tai muuten käy kimppuun. Yksi sellaisen pienemmän miehen kysymys: saaks ne karkkipäivänä sitten matoja? Saahan ne matoja mutta se on vain siitä kiinni että jaksaako niitä käydä kaivamassa, ei niinkään liity karkkipäivään.